Pedagogiikka 2017-06-28T11:30:41+00:00

PEDAGOGIIKKA

 

Kristillisten koulujen ja päiväkotien toiminnan perustana on kristillinen maailmankatsomus, ihmiskäsitys ja arvopohja. Keskeisin arvo on ihmisen luovuttamattoman arvon tunnustaminen. Kristillinen maailmankuva tarjoaa selkeän perustan: Jumalan luomana lapsi on ainutkertainen, ja hänen kaltaistaan ei tule toista. Hänen elämällään on ainutkertainen merkitys.

Kristillisyyttä arjessa

Kristillisyys läpäisee luontevalla tavalla koulujen ja päiväkotien toimintakulttuurin. Se tulee esille arjen vuorovaikutustilanteissa, tapahtumissa, juhlissa ja tapakulttuurissa. Perusopetuslain mukaisesti koulussa oppilaille annetaan opetuksen perustana olevan maailmankatsomuksen mukaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Monissa kouluissa uskonnon opetuksen tuntimäärät on pidetty ennallaan, kun ne kuntien kouluissa ovat vähentyneet.

Kasvaminen ja oppiminen tapahtuvat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Koulun ja päiväkodin toimintakulttuurit korostavat aitoa kohtaamista, jossa jokainen voi kokea tulevansa nähdyksi, kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on.

Kristillisissä kouluissa ja päiväkodeissa edistetään vuorovaikutus- ja tunnetaitojen oppimista ja myönteisten suhteiden rakentumista. Kunnioitus ja luottamus ovat ihmiselle tärkeiden suhteiden perusta. Luottamuksellisen suhteen syntyminen toiseen ihmiseen edellyttää kohtaamista ja kohdatuksi tulemista. Kouluissa ja päiväkodeissa opetellaan kunnioittamaan jokaista ihmistä ja erilaisuus nähdään arvokkaana. Jokainen ihminen on jollakin tavoin lahjakas ja toisaalta puutteellinen, eikä kukaan ei tule toimeen vain omien vahvuuksiensa varassa, vaan tarvitsemme toistemme erilaisia lahjoja.

Koulussa ja päiväkodeissa huomioidaan joustavasti kunkin oppilaan yksilöllisyys, erilaiset oppimistyylit ja yksilölliset tarpeet. Samaan aikaan korostetaan  yhteisön jäseneksi kasvamisen, yhteistyön, palvelemisen, vastuullisuuden ja vaikuttamisen merkitystä ja harjoitellaan niitä käytännössä.

Koulun ja päiväkodin tehtävä on antaa opetusta ja kasvatusta, joka perustuu kristilliseen maailmankatsomukseen ja arvopohjaan, mutta se ei silti ole uskontoon sitouttavaa. Lapsilta/nuorilta ja perheiltä ei edellytetä henkilökohtaista uskoa tai minkään seurakunnan jäsenyyttä.

Kristillisten koulujen ja päiväkotien toiminnan perustana on kristillinen maailmankatsomus, ihmiskäsitys ja arvopohja.

Maailmankuvan merkitys

Julkisessa keskustelussa esitetään usein, että kasvatuksen pitäisi olla maailmankatsomuksellisesti neutraalia, jotta kasvava lapsi ja nuori voisi vapaasti muodostaa oman maailmankuvansa ja tehdä omat arvovalintansa. Kasvatus välittää kuitenkin aina jotakin maailmankuvaa ja arvoja, joko tietoisesti tai tarkoittamatta. Neutraalia kasvatusta ei ole olemassa. On luonnollista, että kasvattaja haluaa jakaa kasvatettavalleen asioita, joita pitää itse arvokkaina ja hyvinä.

Kasvattajan on tärkeätä tunnistaa oman maailmankuvansa ja arvopohjansa lähtökohdat, sillä ne välittyvät kasvatussuhteessa. Lähtökohdat tulisi/tulee myös kommunikoida avoimesti ja selkeästi, jotta ne ovat arvioitavissa. Turvallisessa ja vapaassa ilmapiirissä kasvatettavalle muodostuu silloin aito mahdollisuus rakentaa omaa maailmankatsomustaan ja arvopohjaansa.

Henkilökohtaisen maailmankuvan ja identiteetin rakentumisessa ihminen etsii vastausta neljään peruskysymykseen: 1) Mistä tulen, mikä on elämän alkuperä? 2) Mikä on arvokasta? 3) Mikä on totta? Voinko tietää totuuden? 4) Minne olen menossa, mikä on elämän tarkoitus?

Erilaiset maailmankuvat vastaavat näihin kysymyksiin hyvin eri tavoin. Ne myös vaikuttavat yhteiskunnassa, lainsäädännössä ja kulttuurissa ihmisten arkeen hyvin näkyvällä tavalla. Sitä, mikä on arvokasta ja millä perusteella, joudutaan miettimään kaikissa valinnoissa ja päätöksenteossa.

Länsimaisen kulttuurin perustana olevan juutalais-kristillisen näkemyksen mukaan elämä on lähtöisin persoonallisesta Jumalasta, joka on luonut maailman ja ihmisen. Tästä syystä jokaisen ihmisen arvo on luovuttamaton ja mittaamaton. Myös totuus on lähtöisin Jumalasta ja se on löydettävissä. On olemassa pysyviä ja muuttumattomia arvoja, joiden varaan yksilön ja yhteisön elämä voi rakentua.

Post-moderni ja sekulaari humanistinen maailmankuva vastaa kysymyksiin hyvin eri tavalla. Keskeinen ajatus on, että mitään suurta, yhtenäistä totuutta elä­mästä ja ihmisestä ei ole löydettävissä.  Elämän alkuperä on sattuman varassa eikä yliluonnollisen olemassaoloa pidetä mahdollisena. Totuus on muuttuvaa, suhteellista ja tilannesidonnaista, siihen vaikuttavat tieteen päätelmät, mutta myös demokraattiset ja henkilökohtaiset näkemykset. Ihminen voi ajatella mitä vain ja päättää täy­sin vapaasti, minkälaisten moraalisääntöjen mukaan haluaa elää.  Ihmisen arvoon vaikuttavat hänen ominaisuutensa ja kykynsä olla tuottava yhteiskunnan jäsen.

Transmoderni ihminen puolestaan ajattelee, että on olemassa yhteisiä arvoja, joiden eteen kannattaa tehdä työtä, jotta elämä maapallolla voi jatkua. Tärkeitä avainsanoja ovat esimerkiksi ekologisuus, vuorovaikutus, yksilöllisyys, seikkailu ja oman varjonsa kohtaaminen. Arvoja ei ole annettu ennakkoon ulkoapäin, vaan ne muodostuvat ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Yhteistyössä syntyvä kokonaisuus tai “totuus” ei kuitenkaan ole täysin sattumanvarainen ja kaikille erilainen, vaan se liittyy johonkin yhteiseen hyvään asiaan, kuten rauha, kestävä kehitys tai luottamus.

Lasta ei tule jättää yksin näiden kysymysten keskelle näennäisen neutraliuden pyrkimyksen nimissä. Kasvatuksen tehtävä on tukea lapsen ja nuoren identiteetin, maailmankuvan ja arvopohjan rakentumista. Kristillisten koulujen yhtenä tavoitteena on oppilaan katsomustietoisuuden lisääminen. Katsomustietoisuus liittyy erityisen maailmankatsomuksen mukaisen opetuksen profiiliin. Katsomustietoisuudella tarkoitetaan kykyä tunnistaa ja arvioida erilaisia maailmankatsomuksia sekä niiden vaikutusta ja merkitystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan elämässä.

Tutkimuksia ja artikkeleita

Elina Vidgren & Vesa Vidgren pro gradu 2012:
Kristillinen koulu lapsen kasvun tukijana. Oulun yliopisto.

KT Ilari Kärjen arvoja käsittelevä väitöskirja (9.10.2015). Helsingin yliopisto
Uusliberalismia vai ei? : Suomalaista perusopetusta koskevien koulutuspoliittisten kasvatus- ja opetustavoitteiden arvot vuosina 1994-2012 Shalom Schwartzin arvoteorian valossa

PhD Tuire Jankon väitöskija. 2011. Tallinnan yliopisto.
Vuoden 2004 perusopetuksen tavoitteiden määrittyminen hallinnon tapahtumaketjussa Suomessa vuosina 1993-2004 – Tavoitteiden arvosisältö ja ymmärrettävyys

FT Kirsti Saaren väitöskirja. 2009 Helsingin yliopisto.
Dialogisuus ja kohtaaminen – Tutkimus kristillisten koulujen toimintakulttuurista kasvatussuhteen näkökulmasta

V Korim, D Hanesová 2010. Matej Bel University. Slovakia.
The Role of Character Education and its Equivalent Subjects in the School Curriculum in Slovakia and Selected European Countries.

Signe Sandsmarkin väitöskirja, 1998, Institute of Education University of London
Is world view neutral education possible and desirable? A Christian response to liberal arguments